Quantcast
Channel: KOTONASI.
Viewing all articles
Browse latest Browse all 245

HELMIKUUN K-KUVAHAASTEEN VIIMEISET JA VÄHÄN KUULUMISIA

$
0
0


Tässä kävi nyt niin kuin vähän enteilin ja kuvahaaste jäi keittiörempan ja kipuilevan vatsan aiheuttamien unettomien öiden jalkoihin.

Jotain olin kuitenkin tallennellut tänne valmiiksi ja ajattelin julkaista ennen kuin maaliskuu ehtii liian pitkälle. 


 KERAMIIKKA


Aina ei keramiikkakurssilla kaikki mene niinkuin kliseisessä Strömsössä, vaan lasituksen jälkeen uunista tulee toisinaan ulos omin silmin katsottuna silkkaa sutta, mutta näistä tekemistäni "kuivamaljakoista" tykkään.

Tein tämmöisiä rinkuloita muutamassa eri koossa ja kaveriksi niille olen laitellut kuivia heiniä tai viljantähkiä, mutta mikä ettei koloon voisi sommitella kukkiakin.  

KATAJA



Osa takapihan katajista paloi tulipalon kuumuudessa, mutta osan sain pelastettua ruskeiksi käpristyneitä oksia leikkaamalla ja havupuubalsamilla, jota voin oman kokemukseni perusteella suositella, jos pelastettavia havuja omalta tontilta löytyy. Ruiskutetaan suoraan neulasille muistaakseni kerran kuussa ja niin hyvin katajat tuntuivat siitä imevän ravinteita, että jo ihan kuolleelta näyttäviäkin yksilöitä sain herätettyä henkiin. Ja toki ravinteista on hyötyä muutenkin, vaikkei kunnossa mitään vikaa näyttäisi olevankaan.


KANNU



Kuva induktioliedelle sopivasta kannusta on Sokoksen verkkokaupan sivuilta.

Alunperin etsin uutta vedenekeitintä vanhan riuskan tilalle, mutta ihastuinkin tuohon kauniiseen kannuun, jollaisen ostinkin ja joka on käytössä osoittautunut vedenkeitintä nopeammaksi. Pitää myös veden kuumana kauemmin ja tykkään, kun on keittiön uusissa pistorasioissa yksi johto vähemmän.


KÖYNNÖS


Työpaikkani seinää pitkin kiipeilee vanha valtava villiviiniköynnös, joka kertaalleen leikattiin alaskin, mutta onneksi kasvoi hyvin pian takaisin. Ilman sitä seinä näytti varsin alastomalta, kun olen köynnökseen 26 rakennuksessa vietetyn työvuoden aikana niin tottunut.

Oman työpöytäni kohdalla oleva ikkuna on tuon alimman pelastustasanteen vasemmalla puolella. 


KYLMÄ


Kuvan jääpuikoista osa on varmasti ranteen vahvuisia, eikä tee mieli kävellä niiden alta.  Vaikka tuskin tuosta kylmällä pakkaskelillä mihinkään putoavat, mutta silti. 

Kotiräystäiden puikoista osa jo tiputtaa vettä ja samalla huurteisesta jäästä tulee kirkasta. Sellaista, jota pienenä nuoleskeltiin ja tehtiin jäätikkareista teräväkärkisiä. Nykyään sellainen hauskuus on varmaan vaaralliseksi julistettua ja siksi kiellettyä, mutta ennenvanhaan kuului niihin ilmaisiin huveihin, joita keväisin harrastettiin. 


KUIVUNUT


Joku oli syksyllä heittänyt muutaman parhaat päivänsä nähneen hortensian kukinnon kuntopolun varteen, josta poimin pari sateen kastelemaa kotiin kuivumaan. 

Mietin miksi joku oli päättänyt hävittää kukat kantamalla ne metsään. Oliko se joku saanut ne joltain sellaiselta henkilöltä, jolta ei olisi halunnut kukkia vai eikö hävittäjä tykännyt hortensioista vai oliko vaan kätevämpää nakata ne metsään mieluummin kuin kotipihan kompostiin tai roskiin. Mutta ei sen väliä, itse tykkään niiden ruskeiksi kuivuneista kukinnoista kovasti.


KALENTERI


Ostin tälle vuodelle Satokausikalenterin aikomuksenani hyödyntää sitä kasvisten ostossa ja uusien reseptien kokeilussa, mutta tunnustan, että ilman tätä kuvaahaastetta olisin unohtanut koko kalenterin. 
Onneksi on vielä monta kuukautta aikaa palata aikomuksen pariin.

Helmikuun kasvis näytti olevan kiivi ja maaliskuun mango.

KELTAINEN




Ylläolevan Hyvä Terveys-lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa olleen kuvan otti Sanoma Median kuvaaja Tuomas Kolehmainen.

Kaulassani oleva keltainen kaulaliina oli "turvanani" kuvauspäivänä, jota jännitin kovasti etukäteen, mutta turhaan.

Kuva liittyy "Some tuo, some vie"-aiheiseen artikkeliin, jonka tiimoilta toimittaja Noora Valkila otti minuun yhteyttä lokakuussa luettuaan blogistani omaa ajankäyttöäni pohdiskelevan postauksen, jonka lopussa kerroin somen olevan omassa elämässäni häviävän pienessä, mutta omalla tavallaan kovin tärkeässä roolissa. 

Jouduin lähes paniikkiin Nooran haastatteluehdotuksesta ja jo siitäkin, että oli käynyt lukemassa blogiani, jota kuvittelen kirjoittavani ihan piilossa vaan.

Juttuun haettiin kahta ihan tavallista tyyppiä, ei siis ammattisomettajaa. 

Ensimmäinen reaktioni oli, että kieltäydyn kohteliaasti, mutta mies kannusti mukaan ja jälkikäteen olen iloinen, että teki niin, koska kokemus oli kaikinpuolin kiva. Noora oli tosi mukava nuori nainen ja kuvaaja-Tuomas hauska heppu hänkin. Kuvauspaikaksi olin toivonut tuttua ja turvallista Torronsuota, jonne oli juuri marraskuisen kuvauspäivän aamuna satanut ensilumi. Tuomas tuli paikalle tennarit jalassa ja ensikäsitys suolla liikkumisesta oli ehkä hivenen kaupunkilainen, mutta hyvin saatiin kameran telineet ja kuvausvalot aseteltua paikoilleen, kun kasailtiin pitkospuutyömaalta laudanpätkiä maastoon niin, ettei Tuomas tipahda suonsilmään. 

Kerroin jutusta etukäteen oman perheeni lisäksi vain kolmelle henkilölle ja jälkikäteenkin vain yhdelle. Jännitin niin paljon ja ajattelin, että lukee kuka lukee ja tunnistaa kuka tunnistaa, jos tunnistaa. Ja kivaa palautetta jutusta sainkin, vaikka toki itse tiedän, millainen teksti alunperin oli ja mitä siitä matkan varrella jäi pois ja mikä vähän muuttui. 


KORI


Meillä on olkkarissa kori, jonka kätköihin saa kätevästi kaikenkirjavat välineet mukavasti piiloon, mutta niin että pysyvät silti käden ulottuvilla.

Meillä kun on molemmilla tapana illalla venytellä (yhtä aikaa ei mahduta) lattialla samalla kun katsotaan telkkaria. Kuminauhoista on siinä apua, samoin kuin olkapäiden kuntoutuksessa. Sininen jääpallo puolestaan on kooltaan ja kovuudeltaan just sopiva jalkapohjien alla pyöriteltäväksi. Tekee kipeää, jos jää pitkäksi aikaa väliin, mutta jos joka ilta muistaa pyörittää, pysyy jalat mukavan vetreinä. 


KESÄ


Viime kesään mahtui paljon mukavaa matkustelua ja muuta kivaa, josta yhtenä lämpimät elokuiset illat kotiterassilla. Löydetiin sinne vuosien etsinnän jälkeen uudet mukavat tuolit, joilla istuskeltiin  Tokmannista muutamalla hassulla eurolla ostamieni tunnelmallisten aurinkokennovalaisimien keskellä. 

Tykkäsin kovasti myös ruukkuihin istuttamieni heinien ja kaislojen simppelistä kauneudesta. Leppeässä kesätuulessa tuntui vähän kuin oltaisiin oltu jossain etelässä.


Monta haasteeseen kuulunutta kuvaa jäi nyt välistä, mutta olihan tätä tekstiä taas tässäkin.

Olen kärsinyt viime viikot todella kovista vatsakivuista, jotka alkavat iltaisin ja kestävät pitkälle seuraavaan aamuun tai aamupäivään asti. Kipu on niin kovaa, että nukkumisesta ei tule mitään, mutta onneksi ihan joka yö ei särje. Selitystä kivulle ei ole ainakaan vielä löytynyt ja puolen kuun paikkeilla on edessä tähystys, mutta siihen asti kärvistelen.

Iloinen asia on kuitenkin se, että keittiön muutos on valmis. Sitä oli todella kiva tehdä ja lopputulos on enemmän kuin mieluinen. Jahka saan vielä maton ja verhot hommattua, on kivempi laittaa kuvia tännekin.

Blogien lukeminen on jäänyt pitkälti kipujen aiheuttaman unettomuuden takia väliin, koska en vaan kertakaikkiaan ole töitten päälle jaksanut, mutta just nyt on hyvä hetki ja olen toiveikas tulevan yön suhteen.

Mukavaa maaliskuuta ja palataan taas!

 


Viewing all articles
Browse latest Browse all 245

Trending Articles